Eilen käytettiin piskit leikkimässä Jussi-harjiksen, Mimosa-setterin ja Muusa-kultsun kanssa. Vauhtiahan riitti, kun Minttu vipelsi Mimosan perässä pitkin nurmikenttää. Jussi ei erityisemmin nauttinut tyttöjen kanssa märällä nurmella leikkimisestä, eikä kyllä Minttukaan pahemmin Jussista välittänyt, kun oli kivempia kavereita tarjolla.

Leikkimisen jälkeen käytiin vähän kentällä treenaamassa. Toissapäivänä olin ihan epätoivoinen liikkeestä seisomisen kanssa - ei toimi niin ei toimi, ja kaikki liike tai häiriö kentän laidalla on liikaa. Eilen se oli kympin arvoista ja tosi mainiota, eikä edes ottanut koira niin paljoa itseensä jos jossain liikkui joku vieraampikin.
Mutta tänään...

En käsitä, mistä tuolle on tullut se, ettei kestä enää yhtään häiriötä. Tokokoe, jo odottelu siellä oli pelkkää VÄH VÄH-shelttimekkalaa. Ei auta, jos kieltää. Kyllä se tietää tekevänsä väärin ja sen näkee koirastakin, mutta kyllä se kohta aloittaa uudelleen. Ja kun tuo vielä lietsoo itseään haukkumaan lisää, hermostuttaa itsensä ja ei enää yhtään hallitse itseään tuollaisessa. Mitä sille voi tehdä? 
Yritettiin pohtia ongelmaa tänään suorituksen jälkeen, ja aika pitkälti tultiin siihen tulokseen, että tämä on joku aikuistumiseen liittyvä juttu. Eihän tuolla ole koskaan ollut mitään murrosikää, uhmaikää tai mitään muutakaan. Nytkö sitten on ihan senkin edestä?
Kotonakin hermoilee enemmän äänistä, vieraista koirista treenikentällä, yllättävämmistä häiriöistä...

Mutta joo, itse kokeeseen. En oikeasti tiedä, milloin olen ollut koiraani niin pettynyt kuin tänään. En ehkä ikinä.

Tuomarina Mauri Pehkonen.
Luoksepäästävyys 10 - Jo tässä vaiheessa se haukkui sivulla odotellessaan, jos joku vähänkin erehtyi riehumaan kentän laidalla. Teki mieli lähteä pois, koska eihän tällaisesta seuraisi muuta kuin katastrofi...
Paikalla makaaminen 7 - Meni maahan ripeästi, odotti kärsivällisesti, mutta sellainen hienostunut VÄH..... VÄH................rrVÄH! vähän häiritsi suoritusta. Siis Minttu, joka ei i k i n ä ole haukkunut noin suurieleisesti ilman mitään "oikeaa" syytä, miksi nyt?
Seuraaminen kytkettynä 7 - Kiinnostus 10 ja hommat ei innosta. Ihme sunnuntaikävelyä, vaikka nyt kyllä kauniit käännökset, jos ei muuta.
Seuraminen taluttimetta 7 - No diibadaibailuksi meni tämäkin, kun ei haluta tehdä töitä. Mutta käännökset, joo. Kivat.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10 - Vähän laimea valmisteleva osuus, mutta meni sentään maahan ja odotti kauniisti.
Luoksetulo 8 - Hienosti jäi, todella ripeä ja sivulle nätisti. Mutta tuomari sakotti runsaasti pienestäkin äänestä - haukahti kerran tullessaan sivulle ja siitä lähti pisteet.
Seisominen seuraamisen yhteydessä 0 - Hei haloo sheltti, ohjaajakin on olemassa! Ei kun sheltti haistelee nyt maata, kun pitäisi antaa seiso-käsky. Sheltti seuraa esimerkillisesti lisää käsken jälkeen, kunnes tulee uusi käsky ja jää seisomaan. Aha, kiva.
Estehyppy 9 - Tidiii edes joskus pisteet tästä! Mutta m i k ä oli se VÄH! kun sheltti kääntyi takaisin kohti ohjaajaa?
Kokonaisvaikutus 8 - Hyvän näköistä kuulema (not!), kiva koira, kivasti käskyttävä ohjaaja, mutta ei tänään meidän päivä ja äänenvaimentimen voisi asentaa.

143 pistettä, ALO2, 9/11.

Vähän ehkä ärsytti antaa Cesar-koiranmössöt sheltin naaman eteen kokeen jälkeen. Sitä ei kiinnostanut, perusasentoihin hakeminenkin oli ihan ihmeellisen ääliömäistä touhua, ettei mitään rajaa. Mutta jaksoi sentään pari liikettä tehdä - ehkä se sillä sen herkun sitten ansaitsi, hmpht.

Sheltti jää odottamaan, että herneet pääkopassa kolisevat siihen malliin, ettei normaaleille, jokapäiväisessä elämässä kohdattaville häiriöille räksytetä. Ettei niistä paineistuta ja olla ääliöitä. Tehdään kaikkea kivaa ja pientä, kisoja kuvitellaan ehkä sitten ensi vuoden puolella harrastavamme. Minttu kaksvee ei selvästikään juuri nyt siihen kykene.